Helmikuussa, kun Suomessa vietetään laskiaistiistaita, Saksassa on Fasching. Faschingia vietetään monipäiväisenä pukukarnevaalina, jonka tarkoitus on juhlia ennen kuin paastonaika alkaa. Faschinigin aikana järjestetään kouluissa ja lastentarhoissakin juhlia, jolloin lapset tulevat kouluun/tarhaan pukeutuneena erilaisiin naamiaisasuihin. Kannattaa selvittää oman koulun / päiväkodin juhlatavat hyvissä ajoin, jotta osaa varautua niihin hankkimalla lapselle sopivan naamiaisasun.
Weiberfaschnachtina naisilla on oikeus leikata kaikki näkemänsä kravatit saksilla poikki (monet myös oikeasti tekevät niin), joten tuona päivänä ei kannata sonnustautua parhaaseen Marja Kurjen silkkisolmioonsa.
Monilla pienilläkin paikkakunnilla on myös suuria karnevaalikulkueita (Rosenmontagsumzug). Näyttävimmät näistä ovat Kölnin-Düsseldorfin sekä Rhein-Mainin alueella (Mainz, Wiesbaden, Frankfurt).
Fasching päättyy tuhkakeskiviikkoon, joka aloittaa pääsiäistä edeltävän paastoajan ja joka on tasan 46 päivää ennen pääsiäissunnuntaita. Paaston aikana monet saksalaiset (myös lapset) luopuvat 8 viikoksi ennen pääsiästä jostain itselleen tärkeästä (paastota voi siis myös tietokonepelistä, tv:stä tai internetistä).
Pääsiästä vietetään Saksassa samaan aikaan kuin Suomessakin. Myös Saksassa juhla on nelipäiväinen. Toisin kuin Suomessa saksalais-lapset eivät käy virpomassa pääsiäistä edeltävänä palmusunnuntaina. Pääsiäissunnuntaina (1.pääsiäispäivä) etsitään Saksassa pääsiäspupun piilottamia suklaamunia. Pupu (Osterhase) tulee salaa ja piilottaa lapsille herkkuja ja joskus pieniä lahjoja koristaan tai selässään olevasta säkistä usein puutarhaan, joskus sisälle, joita sitten sunnuntaina etsitään. Joissain kaupungeissa on tapahtumia, jossa lapset voivat jopa tavata pupun henkilökohtaisesti.
Saksassa ei vappua vietetä niin kuin Suomessa, mutta 30.4. järjestetään joillain paikkunnilla tanssien toukokuuhun tapahtumia ( ”Tanzen in den Mai”) tai vietetään Valpurin yön juhlaa ( ”Walpurgisnacht mit Hexenfeuer)”. Pyhäpäivänä 1.5. järjestetään Bergstrassella Viinirinnevaellus (”Weinbergwanderung” ). Päivä on osin myös poliittinen puheineen ja kokoontumiseen. Äitienpäivää vietetään toukokuun toinen sunnuntai ihan niin kuin Suomessakin.
Christi Himmelfahrt:na (40. päivä pääsiäisen jälkeen) on Saksassa isänpäivä (siis EI marraskuussa). Päivää kutsutaan myös nimellä Herrentag, koska silloin, paitsi että muistetaan isää itse askartemalla kortilla, lähtevät miehet usein porukalla ”vaellukselle”, joka joko johtaa kapakasta kapakkaan tai ainakin vaelluseväät ovat nestemäisessä muodossa. Päivä on torstai ja Hessenissä pyhäpäivä (arkipyhä).
Keväällä/alkukesällä on Hessenissä useita arkivapaita. Vapun ja ChristiHimmelfahrtin lisäksi myös Pfingstmontag (maanantai suom.Helluntai) ja Fronleichnam (torstai) ovat vapaapäiviä. Niillä on lähinnä uskonnollista merkitystä eikä niihin sisälly erityisiä tapahtumia.
Juhannus ei ole Saksassa mikään erityinen juhla eikä silloin ole vapaapäiviä. Koulujen lomakausi keskittyy yleensä (suomalaisittain) loppukesään ja elokuu on lomakuukausista suosituin. Koulujen kesälomat vaihtelevat osavaltioittain ja kiertävät vuosittain eli lomat ovat joka vuosi eri ajankohtana. Keskimäärin koululaisilla on kesällä 6 viikkoa lomaa.
Syksyllä syys-lokakuussa on monilla, varsinkin pienillä, paikkakunnilla elonkorjuu (Erntendank) ja viinijuhlia (Kerbe, Weinfest). Kerb, jolla juhlittiin alun perin kirkon käyttöönottoa (Kirchweih), on etenkin Hessenin -Bergstraßen ympäristössä (maaseudulla) monesti syksyisin (ajankohta vaihtelee paikkakunnittain) järjestettävä karnevaalikulkue (Kerbumzug) ja kyläjuhla.
Amerikasta Saksaan valuneen tavan mukaan kulkevat pelottavasti pukeutuneet lapset Halloweeninä (31.10) pyytämässä karkkia taloista, joiden puutarhassa on kurpitsalyhty (tulevat usein vaikkei lyhtyä olekaan). Jos karkkia ei tule, seuraa kepposia, jotka voivat olla tylsiä kuten seinään heitettyjä kananmunia tai puutarhaan levitettyä WC-paperia. Varaa siis karkkia kotiin Halloweeninä.
Marraskuun 11. päivänä vietetään Saksassa pyhän Martinin päivää (Martinstag). Päivä on pyhän Martin von Tours:in (köyhien pyhimys) hautajaispäivä ja liittyi alun perin paaston aloitukseen. Päivää liittyy Europpassa erilaisia tapoja kuten Martininhanhen (Martinsgans) syönti, Martininkulkue (Martinszug) ja Martinin-laulut (Martinssingen). Näistä varsinkin kulkue (Laternenumzug) on Hessenin alueen tarhoissa ja kouluissa yleinen tapa. Tällöin tarhan/koulun lapset kokoontuvat tiettyyn paikkaa ja kulkevat edeltä käsin suunnitellun reitin yhdessä kulkueena kantaen kynttilälyhtyjä. Kulkuetta johtaa ”St. Martin”, joka on viittaan pukeutunut henkilö hevosen selässä. Samalla lauletaan yhdessä ”lyhtylauluja” (Laternenlieder).
Joulukuun kuudes jolloin suomalaiset juhlivat itsenäisyyttään on Saksassa pyhän Nikolauksen päivä (arkipäivä, ei vapaa). Myran pyhä Nikolaus, joka eli keski-ajalla, teki legendan mukaan monia ihmetekoja ja siksi hänen kuolinpäiväänsä liittyy eri maissa erilaisia tapoja ja uskomuksia. Saksassa yleisin uskomus on, että jos lapset ovat kilttejä ja puhdistavat kenkänsä, tuo pyhä Nikolaus lahjoja ja makeisia oven eteen asetettuihin puhtaisiin kenkiin. Tuhmat lapset saavat risuja (Birkenrute). Monissa tarhoissa hoitajat piilottavat siksi 6.12. karkkia lasten sukkiin ja kenkiin (joskus tarhaan pyydetään tuomaan Nikolaus-Socke tätä varten).
Jouluaaton tavat ja juhlallisuuden ovat Saksassa vielä enemmän kuin Suomessa perhekohtaisia, eikä millään muotoa yleistettävissä koskemaan kaikkia. Jotkut lapsiperheet käyvät jouluaattona kirkossa katsomassa lasten esittämää seiminäytelmää (Krippenspiel). Joillekin lapsille lahjat tuo suomalaiseen tapaan joulupukki (Weihnachtsmann), joka tulee aattona, mutta varsinkin katolisissa perheissä lahjat tuo usein Christkind (Jeesuslapsi). Christkind ei tule välttämättä aattona, vaan lentää avoimesta ikkunasta sisään aaton ja joulupäivän välisenä yönä.
Jos yrittää selvittää saksalaista perinteistä jouluruokaa, saa yhtä monta erilaista vastausta kuin on vastaajaakin. Perinteistä suomalaista jouluruokaa on mahdollista saada Saksassakin, mutta silloin kaikki on tehtävä alusta lähtien itse, alkaen oikealla lailla suolatun kinkun tilaamisesta lihakauppiaalta. Darmstadtissa sellainen löytyy Bessungenistä: Metzgerei Kühler, Bessungerstraße 68, 64285 Darmstadt. Kinkun voi tilata puh nrosta 06151-63114 nimellä ”Finnenschinken”. Laatikoita ja muuta suomalaista purtavaa saa valmiina Suomikoulun joulumyyjäisistä aina lauantaina ennen 1. Adventtia (Haus der Balten, Herdweg 79, 64285 Darmstadt), jos eivät suuren kysynnän vuoksi ole päässeet loppumaan.
Uuden vuoden aatto on saksassa nimeltään Sylvester ja silloin juhlitaan samaan tapaan kuin Suomessakin. Myös rakettien myynnissä ja ampumisessa pätevät samankaltaiset säännöt, joissa saattaa olla paikkakohtaisia eroavaisuuksia.
(Lähteet: www.wikipedia.de, Hessisches Kultusministerium, Landeselternbeirat Hessen)